Lisäeristäminen savi-olkimassalla

Kokeiluna suoritettiin Paraisilla sijaitsevan höylähirrestä valmistetun valmissaunarakennuksen lisäeristäminen ulkopuolelta savi-olkimassalla. Työ tehtiin toukokuun 2004 lopulla. Myöhemmin massan kuivuttua sauna on tarkoitus rapata savi-olkilaastilla tasaisen pinnan saamiseksi.

Materiaalit ja työvälineet:
  • edellisenä vuonna rakennuspaikalla maasta pakkasen murennettavaksi nostettua savea
  • 2-3 pyöröolkipaalia, 500-1000 l sadevettä
  • traktori ja siihen kiinnitettävä Mammut-betonisekoitin savilietteen valmistusta varten
  • pressuja ja talikoita massan sekoittamista varten
  • lankkua ja ponttilautaa muotteja ja telineitä varten
  • käsisirkkeli kattolautojen poistoon, moottorisaha muottien ja telineiden valmistamiseen
  • akkuporakone, jatkovarsi, ruuviterä ja ruuveja muottien kiinnittämistä varten
  • puusauvoja massan sullontaan
  • kumikäsineitä, työvaatteita, sadetakkeja, kumisaappaita
Työvaiheet:


Saviliete valmistettiin betonisekoittimessa lapioimalla sekoittimeen yli talven pakkasessa murentunutta savea ja lisäämällä siihen vettä. Koska savi ei ollut kuivaa, paakkuuntuminen muodostui ongelmaksi. Oikeaoppinen tapa olisi ilmeisesti täysin kuivan saven sekoittaminen pieninä erinä koko vesimäärään. Lietteen katsottiin olevan sopivan paksua, kun 1 dl lietetta lasilevylle kaadettuna muodosti n. 15 cm leveän alueen.

Oljet irrotettiin pyöröpaaleista ja kannettiin pressusta muodostettuun aumaan. Savilietettä laskettiin olkien päälle.

Sekoitus tapahtui polkemalla. Valmis massa oli melko savipitoista.
Valmiin massan annettiin vetäytyä yön yli aumassa pressuilla suojattuna. Seinään kiinnitettiin puutappeja, joiden tarkoitus on kiinnittää massa seinään ja estää sitä irtoamasta.

Muotti kiinnitettiin ruuveilla poikittaisten hirsien päihin. Alla on suojamuovi, jonka tarkoitus on estää massaa tarttumasta muottiin. Sullomisen ajaksi muovin ylimääräinen osa kiinnitettiin muotin päälle. Savi-olkimassaa nosteltiin käsin tai talikolla muottiin.

Massa survottiin kapulalla muottia vasten. Se kuinka tiiviiksi massa olisi tullut sulloa oli hieman epäselvää. Lopuksi massaa tiivistettiin pääosin nyrkillä, koska sullominen sauvalla tappien väliin oli hankalaa.
Muottia nostettiin ylös seuraavan kerroksen valamista varten ja eteen rakennettiin teline sullomista varten.

Kaksi kerrosta valmista seinää. Harjan alle sullomiseksi kattohuopaa irrotettiin hieman ja aluslaudoitukseen leikattiin aukot. Katolle on tarkotus myöhemmin asentaa uudet kattotuolit, jotta räystäistä saadaan pidemmät, ja saviolkimassaeritys. Alapohjaa ei eristetä, koska pesuvesi kastelisi eristeet (saunahuoneessa ei ole luotettavaa lattian vesieristystä).
Muotti siirrettiin takaseinälle. Kuvassa näkyvät tapit vasemmalla seinällä. Sullomisen helpottamiseksi muotin yläpuolella olevat tapit piti kuitenkin irrottaa, ja kiinnittää vasta siirrettäessä muottia kyseiselle kohdalle, kuten takaseinällä on tehty.

Ylin kerros harjan alla sullottiin käsin ilman muottia. Valmis takaseinä. Kuvassa näkyy kolme muotin avulla sullottua kerrosta ja harjan alla neljäs ilman muottia sullottu kerros.
Aluslankku ei ulotu kulmien alle kuten olisi pitänyt, jotta myös kulmat olisi voinut täyttää savimassalla.

Massassa erottuvat kerrosten rajat sekä ylin ilman muottia sullottu kerros. Alin kerros on mahdollisesti liian tiiviisti sullottu. Tapit aseteltiin vinoon, jotta massa kuivuessaan tiivistyisi seinää vasten.

Toisen sivun kaksi alinta kerrosta. Sullontaa muottiin käsin. Käsin sullonta todettiin tehokkaimmaksi.

Työmäärä:

Massaa sekoittamassa ja sullomassa oli 4-8 henkilöä eri työvaiheiden aikana. Kenelläkään ei ollut aiempaa käytännön kokemusta menetelmästä. Työ aloitettiin lauantai-aamuna ja kuvien lopputilanne, jossa seinistä noin kolme neljäsosaa on valmiina, saavutettiin sunnuntai-iltana. Työtä hidastivat sunnuntain sadekuurot. Alussa työ oli hapuilevaa, mutta kokemuksen lisääntyessä sullominen nopeutui, ja sujui lopussa jo melko nopeasti. Lauantaina saven kosteus ja paakkuuntuminen sekoittajassa hidasti työtä merkittävästi. Tämäntyyppisessa kohteessa käytettäessä yhtä muottia työntekijämäärän nostaminen yli kolmen tai neljän ei merkittävästi nopeuta työtä.

Puutteet ja mahdolliset virheet:
  • Edellä mainittu rakennuksen kulmien valaminen aluslankun puutteen vuoksi.
  • Savimassan savipitoisuus eli massan tiheys vaikutti liian suurelta hyvän lämmöneristävyyden saavuttamisen kannalta.
  • Massa saattaa olla myös sullottu liian tiiviiksi, mikä edelleen heikentäisi lämmöneristävyyttä.
  • Saven olisi ollut hyvä olla kuivaa, jotta se olisi saatu liuotettua veteen helposti. Nyt ongelmana oli paakkuuntuminen sekoittajassa. Betonisekoitin ei ole paras mahdollinen savilietteen sekoittamiseen.
  • Olkia ei silputtu lyhyemmiksi kuten yleensä suositellaan. Tämän ei kuitenkaan erityisesti havaittu haittaavan työtä.
  • Tappien käyttö saattaa aiheuttaa massalevyn halkeilua, koska tapit estävät massaa painumasta vapaasti.
Johtopäätökset:
  • Menetelmä sopii tämäntyyppiseen kohteeseen melko hyvin, koska saviolkimassan käyttö ei vaadi sisäpuolista kosteussulkua. Nähtäväksi kuitenkin jää, onko saunatiloista rakenteisiin kylmällä säällä tiivistyvä kosteus liian suurta.
  • Pienissä kohteissa teollisten eristeiden käyttöön verrattuna suurempi työmäärä ei ole merkittävä este.
  • Menetelmän ekologinen kuormitus aiheutuu suurimmaksi osaksi traktorin käytöstä savilietteen sekoittamisessa. Haluttaessa tämä vaihe voidaan suorittaa käsin, jos savi olisi kuivaa ja siten helposti veteen liukenevaa. Myös sähkötyökalut ja moottorisaha voidaan haluttaessa korvata käsityökaluilla, mutta niiden käyttö oli hyvin vähäistä.
  • Eristemassa ei sisällä mitään hajoamattomia tai myrkyllisiä aineita, joten se on palautettavissa rakennuspaikan luontoon ilman mitään ongelmia, eikä purettaessa vaadi kuljetusta tai jätteenkäsittelyä. Mahdolliset tulevat jätteenkäsittelymaksut vältetään kokonaan.
  • Hiiret tai rotat eivät ilmeisesti ole kiinnostuneita savella kyllästetystä oljesta.
Kirjallisuutta:

Volhard Franz, Westermarck Mikael: Savirakentaminen. Rakennusalan kustantajat 1994.

Sivun alkuun