Savirappaus

Humppilan Urpolassa järjestettiin savirappauskurssi 2.-3.7.2004. Seuraavassa esitellään käytetyt materiaalit, työvaiheet ja tulokset sekä annetaan suuntaa-antavat reseptit koekentissä käytetyille rappausaineille.

Materiaalit:

Pakkasen murentamaa savea ja hevosenlantaa.

Silttiä ja karkeampaa hiekkaa.

Sammutettua hautakalkkia ja sahanpurua.

Pellavapärstäleitä ja viljan kuoria.

Liotettua paperisilppua ennen sekoittamista ja sekoittamisen jälkeen.

Tiilimurskaa ja ruokomattoa (rappausalustaksi).

Työvaiheet:

Savi oli alun perin kaivettu kaivinkoneella vasemman kuvan kuopasta ja säilytetty talven yli muovien alla, jotta pakkanen murentaisi sen. Tällöin savi sekoittuu veteen helpommin.

Pakkasen murentamaa savea sekoitettiin traktorikäyttöisessä betonisekoittimessa. Oikealla valmista savimassaa.

Saven soveltuvuutta rappausaineiden valmistukseen voidaan testata pudotus- ja rullauskokeella. Saven pudotuskoe: savesta tehdään pallo, joka pudotetaan kovalle alustalle.

Pudotuskokeessa pallon tulee litistyä vasemman kuvan osoittaman määrän verran. Oikealla rullauskoe: savesta tehdään pitko, joka kääritään sormen ympärille. Jos rullaus onnistuu saven halkeilematta, savi on tarpeeksi lihavaa.

Rappausmassaa sekoitettiin porakoneeseen kiinnitetyllä sekoittimella ämpäreissä. Aineiden lisäämistä. Oikealla valmista rappausmassaa.

Koerappaukset tehtiin pienen katoksen alla olevan lautaseinän päälle. Seinälle levitettiin ensin yksi kerros rappausta. Sen päälle naulattiin pahvinauloilla ruokomatto. Varsinaiset koerappaukset tehtiin tämän ruokomaton päälle.

Rappauksen levitystä rappauskauhalla, ja rappauskauhalla tasoituslastan päältä.

Rappausaineen levitystä pelkällä tasoituslastalla. Valmis koepala.

Levittämisen jälkeen pinnan annetaan kuivua jonkin aikaa, minkä jälkeen pinta tasoitetaan hieromalla sitä tasoituslastalla.
Rappausmassan pudotuskoe: otetaan kämmenellinen rappausmassaa. Käsi käännetään hetkeksi ylösalaisin. Kämmenessä tulee olla jäljellä noin kolmasosa massasta. Tällöin massan tartuntakyky on sopiva.

Rappausmassaa sekoitettiin myös sähkökäyttöisessä betonimyllyssä. Oikealla teollisesti valmistettu savitiili.

Savirappaukseen soveltuva ruisku, ja savitiilien tekemiseen sopiva kehys. Ruiskun putkiosasta johdetaan paineilmaa rappausaineella täytettyyn kannuosaan. Paineilma työntää rappausaineen ulos alaosan rei'istä.
Maassa näkyvät levyt asetetaan savitiilikehyksen pohjalle ja ritilä lasketaan alas. Aukot täytetään savimassalla, kehys nostetaan ylös, ja tiilet nostetaan levyjen päällä pois kehyksestä.

Koekenttien koostumukset:

Seuraavassa annetaan suuntaa-antavat reseptit koekenttiin käytetyille rappausaineille. Reseptit eivät ole eksakteja. Annettuihin resepteihin on ilmoitettujen ainesosien lisäksi lisätty vaihtelevia määriä niin sanottua tasaushiekkaa, jos savea tuntui seoksen sekoittamisen jälkeen olevan "liikaa" muuhun ainekseen verrattuna, eli jos savi oli liian tarttuvaa aiemmin esitetyssä kämmeneltäpudotuskokeessa. Tasaushiekan resepti annetaan edempänä.

Koekenttien lautaseinän pohjustukseen (ruokomaton alla) käytettyjen savilaastiseosten koostumukset:

Seos 1:
1 lapiollinen savea
1/4 sangollista silttiä
1 sangollista 0.2 - 0.7 hiekkaa
1/2 sangollista 0.6 - 1.5 hiekkaa
1/3 sangollista pölyä
1/2 lapiollista hevosen lantaa
1/3 sangollista pellavan päistärettä
n. 1 litra 1.5 - 3.0 hiekkaa sekä hieman silttiä

Seos 2:
2-3 lapiollista savea
1 sangollinen 0.2 - 0.7 hiekkaa
2/3 sangollista 0.6 -1.5 hiekkaa
2/3 sangollista pölyä
1/2 sangollista tiilimurskaa
2/3 lapiollista hevosen lantaa
1/2 sangollista pellavan päistärettä
pari kourallista 1.5 - 3.0 hiekkaa

Seoksella 1 pohjustettiin koekentän ruudut 7-12 ja seoksella 2 koekentän ruuudt 1A-6B. Ruutujen numerointi on esitetty artikkelin lopussa olevien kuvien yhteydessä.

Varsinaisia rappausseoksia varten valmistettiin hiekasta ja savesta perusseos, johon voitiin sekoittaa eri lisäaineita. Koekenttä 5B sisältää pelkkää perusseosta.

Perusseoksen koostumus:

2 lapionkärjellistä savea
2/3 sangollista 0.6-1.5 hiekkaa
1 sangollinen 0.2-0.7 hiekkaa
1/4 sangollista silttiä ja 1/4 sangollista maasta kaivettua silttiä
1/3 sangollista pölyä

Tasaushiekkana käytettiin hiekkaseosta, jonka koostumus oli:
1/2 sangollista 0.2-0.7 hiekkaa
pari kourallista 1.5-3.0 hiekkaa
Tätä tasaushiekkaa lisätään saven laadusta riippuen, perusseoksen tapauksessa noin 1/3 kyseisestä seoksesta.


Etuseinä. Kenttien järjestys:

7	8	9
10	11	12

Koekenttien savilaastien suuntaa-antavat koostumukset:

7: Tiilimurskasavilaasti (pohjalaastina käytetty seosta 2)
8: 1 osa virolaista punaista savea, 1 osa silttiä, 4 osaa tiilimurskaa, 1 osa paperikuitua
9: Perusseoksen kaavalla tehty savilaasti, jossa käytettiin toista savilaatua.
10: 3 lapionkärjellistä savea, 1 sangollinen 0.6-1.5 hiekkaa, 2 sangollista 0.2-0.7 hiekkaa, 1/2 sangollista pölyä ja silttiä, 1 sangollinen päistärettä
11: 3 lapionkärjellistä savea, 1 sangollinen 0.6-1.5 hiekkaa, 2 sangollista 0.2-0.7 hiekkaa, 1/2 sangollista pölyä ja silttiä, 1 lapiollinen savisilttiä, 3 lapionkärjellistä lantaa
12: Käsittelemättä


Takaseinä. Kenttien järjestys:

1A	2A	3A
1B	2B	3B
4A	5A	6A
4B	5B	6B

Koekenttien savilaastien suuntaa-antavat koostumukset:

1A: 1 1/2 lapionkärjellistä savea, 8 kourallista akanoita, reilu puoli lapiollista hevosen lantaa
1B: 1 1/2 lapionkärjellistä savea, 8 kourallista akanoita
2A: 1/3 sangollista perusseosta ja noin 2 dl kipsijauhetta
2B: 1/3 sangollista perusseosta ja noin 2 dl liisteriä
3A: kaksi lapionkärjellistä savea, kaksi lapiollista hevosen lantaa ja sahajauhoja
3B: 1/3 sangollista perusseosta, noin 2 litraa ruisjauhoja ja noin 3 litraa hiekkaseosta, jossa pölyä sekä 0.2-0.7 ja 0.6-1.5 hiekkaa
4A: Joensuun kartanon vanhaa savirappausta, joka on "elvytetty" vesiliuoksessa. Heitetty koepinnalle.
4B: Joensuun kartanon vanhaa savirappausta, joka on "elvytetty" vesiliuoksessa. Nostettu koepinnalle.
5A: noin 3 litraa perusseosta ja noin 0,5 litraa kalkkia
5B: perusseosta.
6A: noin 1,5 litraa perusseosta, johon noin 0,5 litraa kalkkia, 1 litra 0.2-0.7 hiekkaa, 0,5 litraa 0.6-1.5 hiekkaa, hieman pölyä
6B: noin 3 litraa perusseosta ja lapiollinen veteen liuotettua sanomalehtipaperimassaa

Jälkiseuranta:

1.9.2004: koekentät näyttävät hyviltä ja kestäviltä. Vain kalkkipitoiset seokset ovat halkeilleet, mutta ne halkeilivat jo ensimmäisen viikon jälkeen.